Saamme hiljentyä ja odottaa

Teksti: Helena Liukko

”Ole ääneti Herran edessä, odota hänen apuaan.” Ps. 37:7

Arkisen aherruksen keskellä mielessämme risteilevät monenlaiset asiat. Kun tulemme Jumalan eteen rukoukseen, tämä myllerrys ehkä jatkuu ja ajatuksemme kulkevat sinne tänne. Voimme tuoda monenlaisia hankkeitamme Herran eteen ja hiukan neuvoakin, miten hänen tulisi meitä niissä auttaa. Samoin monia ihmisiä, joiden puolesta haluamme rukoilla ja joiden elämään meillä olisi hyviä korjausehdotuksia. Joskus puhumme rukouksessa itsemme väsyksiin, emmekä jaksa enää kuunnella, olisiko Jumalallakin jotain sanottavaa meille.

Psalmissa meitä kehotetaankin tekemään toisin. Kun tulet Jumalan eteen, ole hiljaa. Mieti Jumalaa, hänen suuruuttaan ja hyvyyttään. Anna pyhän kunnioituksen täyttää mielesi. Saat olla ääneti ja rauhoittua. Vähitellen huomaat, että Jumala alkaa toimia. Ajatuksesi järjestyvät – esiin nousevat ne asiat, jotka juuri sillä hetkellä ovat tärkeitä. Saat tuoda hänelle avuttomuutesi ja osaamattomuutesi ja pyytää, että hän johdattaisi ja kirkastaisi tahtonsa. Saat lukea Raamatusta Jumalan ajatuksia ja oppia lisää hänen mielenlaadustaan. Pyydät, että sama mieli voisi täyttää sinut, ja vähitellen alat oivaltaa Herran tarkoituksia. Saat olla levossa hänen rakkautensa hoidettavana ja sama rakkaus tarttuu sinuun. Syntyy luottamus, joka ei enää hosu ja hermoile, vaan elää ihanassa odotuksessa. Se on syvää tietoisuutta siitä, että Jumala kuulee ja vastaa, hän auttaa ja johdattaa omiaan.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.