Teksti: Tea Ikonen | Kuva: Sebastian K./Freeimages.com
Istuttaja ei ole mitään, ei myöskään kastelija, vaan kaikki on Jumalan kädessä, hän suo kasvun. Istuttaja ja kastelija ovat samassa työssä, mutta kumpikin saa palkan oman työnsä mukaan. Me olemme Jumalan työtovereita, te olette Jumalan pelto ja Jumalan rakennus. (1. Kor. 3:7–9.)
Nuorempana uskovaisena ajattelin, että Jumalan työ on jotenkin kiinni minusta. Minulla oli huono itsetunto, mikä heijastui myös hengelliseen elämääni varsin tehokkaasti. Pelkäsin olevani se tähkä, joka ei tuota satoa kovinkaan montaa jyvää (vrt. Matt. 13:23) tai se työntekijä, joka hautaa talenttinsa ja saa herraltaan siitä moitteet (vrt. Matt. 25:14-30). Onneksi olen tajunnut, ettei hengellisissä asioissa kasvu ole meidän kenenkään omaa ansiotamme vaan Jumalan aikaansaannosta.
Silti Herran elopelloilla tarvitaan niitä istuttajia, kastelijoita ja muitakin työntekijöitä. Joku julistaa ilosanomaa Jeesuksen pelastustyöstä, toinen voi vahvistaa jollain tavoin jo kylvettyä Sanaa, kenties rinnallakulkijana ja esirukoilijana siunaten sen kasvua. Niin istuttaja kuin kastelijakin ovat arvokkaita Taivaan Isän lapsia, joille molemmille on Herra antanut tärkeän tehtävän. Näkyvällä paikalla julistava saarnamies ei välttämättä saa sen suurempaa korvausta Jumalalta kuin huomaamaton palvelija.
Paavali nimeää itsensä ja kumppaninsa Jumalan työtovereiksi, kirjeen saajat eli korinttilaiset Jumalan pelloksi ja Jumalan rakennukseksi. Uskon, että me voimme soveltaa itseemme kaikki nämä kolme kuvausta. Jumala on toki suuri työnjohtajamme, mutta tässä raamatunkohdassa meidät nostetaan työtovereiksi itse Jumalan kanssa. Hän ei ole vain kaukainen pomo vaan saamme olla läheisessä työyhteydessä itse Kaikkivaltiaaseen. Ilman Häntä emme saa kasvua aikaan mutta ilman meidän työpanostamme, Hän ei voi antaa kasvua.
Me olemme myös pelto, Jumalan toiminnan kohde. Meitä muokataan niin kuin peltoa: elämässä vastaan tulevat kaikenlaiset asiat muokkaavat elämäämme ja tekevät sydämestä otollista maaperää siemenelle, Jumalan Sanalle. Sanaa voidaan kylvää paljonkin. Kenties suuri osa siitä menee ohi korvien, mutta joku siemen voi lopulta itää, ja kun Jumala on hommassa mukana, se antaa suuren sadon.
Kaiken kukkuraksi olemme myös Jumalan rakennus. Yhdessä muodostamme seurakunnan, uskovien yhteisön, elävän rakennelman. Jokaisella Jeesukseen uskovalla on Pyhä Henki, joten olemme myös Pyhän Hengen temppeleitä, yhdessä ja erikseen.