Teksti: Esa Kosonen, kuva: Martti Nykänen
Olemme saaneet viettää pari viikkoa sitten yhden parhaimmista Itä-Suomi rukoilee -rukoustapahtumistamme Juvan kirkossa. Tapahtumamme teemana oli Jumala on turvamme!
Rukoilijoista muodostunut runsas ja upea väki saapui kirkkoon kuuntelemaan kahden piispan, yhden kansanedustajan, useitten eri seurakuntiin kuuluvien julistajien, Juvan kunnanjohtajan ja eri laulajien mielenkiintoista ohjelmakokonaisuutta. Saimme viettää juhlia kauniin Juvan kivikirkon lisäksi myös vieressä olevassa seurakuntakeskuksessa ja siitä parin sadan metrin päässä olevassa helluntaiseurakunnan temppelissä, joissa eri rukouskanavat kokoontuivat iltapäivällä.
Päivän aikana nautimme erilaisista rukousaiheisista lauluista, opetuksista ja pääsimme harjoittelemaan myös käytännössä rukoilemista eri rukouskanavissa. Rukousopetuksissa meitä kannustettiin rohkeasti rukoilemaan toinen toistemme, läheistemme, maamme, kansamme ja koko maailman puolesta ja jättämään kaikki armolliselle Jumalalle, joka kuulee varmasti meidän heikoimmatkin huokauksemme ja vastaa niihin ajallaan ja tavallaan.
Mieleeni nousee erityisesti Sari Essayahin puheesta muutama aihe, kun hän kertoi, että reformaatio, jonka 500-vuotista juhlavuotta nyt vietämme, on antanut aikoinaan sysäyksen kansalliskielien ja valtioiden syntyyn Euroopassa.
Reformaatioliike Lutherin välityksellä löysi Raamatusta uskonvanhurskauttamisopin Roomalaiskirjeen ensimmäisestä luvusta. Sen mukaan ihminen pelastuu vain yksin uskosta, yksin armosta, ei omien tekojen kautta, vaan turvautuen yksin Kristukseen ja Hänen sovitustyöhönsä.
Lutherin oivalluksesta ihmiset ymmärsivät, että heillä on oikeus kuulla tämä ilosanoma myös omalla kielellään, että usko voisi syntyä heidän sydämissään.
Siniristilipussamme oleva risti muistuttaa edeltävien sukupolvien ymmärtäneen, että koko menestyksemme ja olemassaolomme perustuu Jumalan armoon ja hyvyyteen.
Jos me haluamme rakentaa lapsillemme ehjää maailmankuvaa, se edellyttää eettisesti kestävää arvopohjaa koko yhteisössä.
Meidän aikuisina, kasvattajina ja isovanhempina on herättävä puolustamaan niitä arvoja, joiden takia edellinen sukupolvi uhrautui. Jokaisen sukupolven on vuorollaan vastattava niin turvallisuudesta kuin hyvän yhteiskunnan rakentamisesta, ja parhaiten se toteutuu, kun me elämme itse sen arvopohjan todeksi!
Suomen presidenttinä toiminut Kyösti Kallio vuonna 1940 kehotti silloista kansaamme talvisodan kynnyksellä rukoilemaan Taivaallista Isämme, että Hän katsoisi armossaan kansamme puoleen, ja armahtaisi meitä niin, että kansamme tekisi parannusta ja kääntyisi pois synnin ja laittomuuksien tieltä, jotka johtaisivat kansamme tuhoon.
Kyösti Kallio rukoili lopuksi, että Jumala auttaisi meitä Pyhän Henkensä kautta ryhtymään omassa elämässämme taisteluun syntiä vastaan ja olemaan kestäviä loppuun asti. Hän päätti rukouksensa sanoihin: ”Herra Jeesus Kristus, kaiken voimme sinun kauttasi, siihen me uskomme. Armahda meitä. Aamen!”
Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen siteerasi puheessaan myös Suomen kansan kohtalon hetkiin ja sen murrosvaiheisiin, joissa tilanteissa oli laulettu Lutherin virttä 170, ”Jumala ompi linnamme ja vahva turva aivan.” Hän kertoi sen sisällön nousevan Psalmista 46 ja sieltä löytyy myös juhlamme teema ”Jumala on turvamme”.
Häkkinen ilmaisi myös, että rukous on meille suuri etuoikeus ja siitä etuoikeudesta avautuu kristityille tehtävä – rukoilla.
Kunnanjohtaja Mervi Simoska kertoi jo varhain lapsuudessaan oppineensa rukoilemaan ja luottamaan Jumalaan.
Turun Kristus-päivän koordinaattori, Pastori Pasi Jaakkola kävi innostamassa itäsuomalaisia saapumaan 2.12. Turkuun Suomen Kristus-päivään rukoilemaan noin 10.000 muun rukoilijan kanssa maamme ja kansamme puolesta.
Pasi korosti puheessaan: ”Rukous on operaatio sielunvihollista vastaan, ja mitä useampi rukoilija on yhdessä, sitä paremmin onnistutaan taistelussa ja sitä järeämmin rukous-ase toimii ja niittää vihollisen voimaa. Tärkeää on ymmärtää, että meidän sieluistamme käydään taistelua näkymättömissä, Jumalan, enkelien ja sielunvihollisen todellisuudessa.”
Rukouksella saadaan vallattua tilaa sielunviholliselta Jumalan valtakunnan käyttöön, ja kun kristityt lähtevät rukoilemaan yli seurakuntarajojen, sitä voi verrata tykistön tulitukseen vihollista vastaan. Siksi kristittyjen yhteinen rukous on äärettömän voimallista.”
Näihin edellä oleviin rukouksiin ja kaikkiin muihin tapahtumassamme kuultuihin opetuksiin sisältyy suuri viisaus ja voima, sekä yhteiskuntamme, että oman elämämme ja uusien sukupolvien tulevaisuus.