Teksti: Helena Liukko, kuva: Pexels/Pixabay
Nykyisin ihmisen arvoa mitataan sillä, miten tehokas hän on, siis miten paljon näkyvää saa aikaan. Työelämässä paineet ovat kovat ja tulosta pitää tehdä.
Samanlainen ajattelu siirtyy helposti seurakuntiinkin ja myös ihmisten vapaa-aikaan. Suunnitellaan ja touhutaan paljon, tehdään tilastoja ja lasketaan kävijöitä, mutta onko tämä kaikki vain ihmislähtöistä harrastustoimintaa? Kysyykö kukaan, mitä Jumala meiltä yhteisöinä ja yksityisinä kristittyinä odottaa?
Kun ajatellaan Jeesuksen elämää, tuntuu suurelta tuhlaukselta, että niin hienoa tyyppiä ensin valmennettiin 30-vuotiaaksi saakka ja aktiiviura kesti sitten vain 3 vuotta! Mooseskin joutui aikuisiällä 40 vuoden koulutusputkeen, tosin työn ohessa. Miten tehotonta! Jeesus kyllä uransa aikana painoi pitkää päivää, mutta yhtä Hän ei koskaan unohtanut – lepohetkiä Taivaallisen Isänsä kanssa. Varmasti on niin, että nuo rukoukseen käytetyt, usein öiset tunnit, saivat Hänet jaksamaan vaatimusten paineessa ja monella tavoin kiusattuna. Hän ymmärsi, että tärkeintä on yhteys ylöspäin. Hän ei murtunut ihmisten pyyntöjen alla, koska Hän otti vastaan vain Isänsä käskyjä. Ja ne olivat Hänelle mieluisia.
Jumala on rakentanut ihmisen niin, että mekin tarvitsemme lepoaikoja ja rukousyhteyttä Taivaallisen Isämme kanssa. Meillä on Korkeimman lupa viipyä pyhäpäivänämme Jumalan Sanan äärellä ja seurakunnan yhteydessä tuntematta huonoa omaatuntoa tekemättömistä töistä. Samoin saamme pitää tarpeen vaatiessa ”luovia taukoja”, vaikka kesken päivän. On tärkeää välillä tarkistaa Herraltamme askeltemme suuntaa. Muuten voi käydä niin, että koko päivän touhuttuamme voimme joutua toteamaan tehneemme turhaa työtä. Meitä olisikin tarvittu jossakin muualla.
On jo yleisestikin ymmärretty, että parhaan tuloksen saamiseksi erityisesti luovassa työssä tarvitaan aikaa ja hiljaisuutta sekä pakottomuuden ilmapiiri. Tätä tietoa ei kuitenkaan sovelleta käytäntöön. Siksi monet hyppäävät oravanpyörästä pois. Kannattaa kysellä Jumalalta, missä on minun paikkani ja miten parhaiten voin elää Hänen tahtonsa mukaan. Jumala ei arvosta näkyviä saavutuksiamme. Hän kysyy, onko meillä salaista Hengen elämää, elävä yhteys Kristukseen. Ilman sitä ei saavuteta mitään pysyvää, mutta sen avulla avautuu Jumalan valtakunta – jo täällä ja kerran ikuisuudessa.