Teksti: Esa Kosonen | Kuva: Kellepics/Pixabay
Oletko koskaan lukenut kirjaa ihmeellisistä taivaskokemuksista, tai kuullut jonkun kertoneen siitä sinulle omakohtaisesti?
Aloin lukemaan muutama viikko sitten mielenkiintoista Päivä osakeyhtiön kustantamaa John Burken kirjoittamaa yli 350-sivuista kirjaa ”Taivaan rajalla”. Se sisältää lukuisilta ihmisiltä kerättyjä yhdenmukaisia kuolemanrajakokemuksien kertomuksia, kuinka he olivat saaneet käydä ennen elvytyksen onnistumista katsomassa tulevan elämän ihanaa todellisuutta taivaan kirkkaudessa.
Myöhään illalla lukiessani huomasin usein, että oli vaikeaa jättää tämän kirjan lukemista kesken, vaikka väsymys alkoi jo vaikuttaa keskittymiseeni, ja uni painaa silmiäni kiinni, niin mielenkiintoista oli katsella ajan rajanverhon taakse ja nähdä aivan kuin sielun silmillä kauniita maisemia ja Jeesuksesta huokuvaa valtavaa rakkauden täyteistä kirkkautta.
Useiden toisiaan tukevien kertomusten siivittäminä näemme tämän ihmeistä kertovan kirjan välityksellä uuden Jerusalemin ja uuden taivaan, sekä uuden maan moni-ilmeisiä kiehtovia maisemia. Saamme ihailla korkeitten vuorien välissä olevia kauniita, sädehtiviä ja ihanalta tuoksuvia kukkaketoja.
Johannes kuvailee uudesta Jerusalemista näkemäänsä.
Ilm. 22: 1. ”Enkeli näytti minulle elämän veden virran, joka kristallinkirkkaana kumpuaa Jumalan ja Karitsan valtaistuimesta. 2. Kaupungin valtakadulla, virran haarojen keskellä kasvoi elämän puu. Puu antaa vuodessa kahdettoista hedelmät, uuden sadon kerran kuukaudessa, ja sen lehdistä kansat saavat terveyden.”
Siellä käyneet olivat aistineet jopa enemmän kuin kolmiulotteisia asioita, joita maan päälle palattuaan he eivät pystyneet kuin vajavaisesti kuvailemaan.
Kaikki sinne perille päässeet puetaan hohtavan valkoisiin ja sädehtiviin vanhurskauden vaatteisiin, josta meille kerrotaan aiemmin Ilmestyskirjassa.
Ilm. 21:1 ”Minä näin uuden taivaan ja uuden maan. Ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa olivat kadonneet, eikä merta ollut enää. 2. Näin, kuinka pyhä kaupunki, uusi Jerusalem, laskeutui taivaasta Jumalan luota juhla-asuisena, niin kuin morsian, joka on kaunistettu sulhasta varten.”
Ilm. 7:9 ” … He seisoivat valtaistuimen ja Karitsan edessä yllään valkeat vaatteet…” 13: ”… Keitä nämä valkeavaatteiset ovat? 14… He ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä.”
Sinne pääsyn ehdoksi ei ollut kysytty keltään, onko sinut kastettu kerran tai kahdesti, vaan pääsyn ainoana ehtona oli, oletko saanut syntisi anteeksi Jeesuksen sovintoveressä.
Eräs henkilö oli kerinnyt huokaisemaan Jeesuksen puoleen viimeisillä voimillaan ja anomaan syntejään anteeksi ambulanssin paareilla ollessaan, juuri ennen sielun erkanemista ja siksi Jeesus oli toivottanut hänet tervetulleeksi taivaan kotiin.
Jeesus vakuuttaa meille: Joh. 14:6 ”Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani.”
Vain hänen sovintovereensä turvaavat pääsevät kerran kokemaan ja näkemään taivaan ihanuuden ja tapaamaan siellä hänessä aiemmin pois nukkuneita omaisia ja ystäviä.
Sinne päässeistä kukaan ei olisi halunnut palata takaisin maan päälle, mutta heille oli annettu tehtäväksi tulla kertomaan maan päällä oleville ihmisille taivaan ihanuudesta ja Jeesuksen rakkaudesta.
Kor. 2: 9. ”Me julistamme, niin kuin on kirjoitettu, mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mitä ihminen ei ole voinut sydämessään aavistaa, minkä Jumala on valmistanut niille, jotka häntä rakastavat.”
Jotkut olivat joutuneet kokemaan väärän valintansa johdosta helvetin kauhuja, ja näkemään vain kaukana kirkkaana hohtavaa uutta Jerusalemia. He olivat kuitenkin Jeesuksen armosta päässeet vielä takaisin maan päälle ottamaan vastaan syntiensä sovituksen.
Rukoillaan kaikkien ihmisten puolesta, ja kerrotaan heille Jeesuksen iankaikkisesta rakkaudesta meitä syntisiä ihmisiä kohtaan.