Teksti ja kuva: Eija Hauska-Mertanen
Alkukeväästä saimme hienoja tomaatin- ja paprikantaimia ystäviltämme. Olen yrittänyt varjella niitä ohjeita ja neuvoja kuunnellen sekä lukien. Kastelin ja istutin isompiin astioihin, lannoitin ja juttelinkin niille. Valoa riitti isojen ikkunoiden edessä. Kaikesta huolimatta kasvupaikka täyttyi pienistä, kutsumattomista vieraista. Asiaan perehdyttyäni totesin niiden olevan harsosääskiä. Kohtuullisesti torjuttavia ja melko harmittomia, ainakin nyt, kun taimet ovat jo isompia. Mutta torjuntataistelua vielä riittää. Toivottavasti tuholaisten torjunta onnistuu ja saamme loppukesästä nauttia hyvistä vihanneksista.
Sama ilmiö on vallalla myös Jumalan viljelysmailla. Kaikenkarvaiset ötökät yrittävät tuhota Jumalan viljelykset. Kun meihin on istutettu uskon siemen, on tärkeää, että saamme sopivasti kastelua ja lannoitetta sekä Jumalan sanan valoa ja puhetta. Jumala hoitaa kyllä osuutensa, mutta meillä ihmisinä on hiukan erilaisia ominaisuuksia kuin kasveilla. Meille on annettu vapaa tahto, ja sen seurauksena saatamme Pyhän Hengen kastelun ja Jumalan Sanan kuulemisen sijaan valita vääriä lannoitteita ja kostukkeita.
Joskus voi käydä niinkin, ettemme ollenkaan ravitse ja kastele siementä, joka sydämeemme on istutettu. Silloin tapahtuu kuivuminen. Jos kasvualustamme on vain pinnalta kosteaa, voivat harsosääsket häiritä kasvuamme. Jos olemme kastelleet liikaa väärillä aineilla, voi koko juuristo tuhoutua. Omassa elämässäni huomaan monesti, että harmittoman tuntuiset ’harsosääsket’ yrittävät häiritä yhteyttäni Jeesukseen. Niitä voivat olla erinäiset puuhastelut ja ajanvietteet. Sopivaa suhdetta on vaikea löytää.
Raamatun sana, rukous, Pyhän Hengen virkistävä kosketus sekä uskovien yhteys ovat hyviä lannoitteita ja kostukkeita uskomme kasvulle. Kun Jumala saa muokata sydämemme maaperän, istuttaa sinne uskon siemenen sekä lannoittaa ja kastella sopivasti, hänen istuttamansa usko saa kasvaa ja aikanaan tuottaa hyvää hedelmää.
Jumala kutsuu meitä kasvuun ja palveluun seurakunnassaan. Tehtäviä ei puutu, mutta jokaisen tehtävän arvostus ja kunnioitus auttaa eteen- ja ylöspäin kasvussa. Omassa elämässäni toivon, että olisin edes vähän tuottanut hyvää hedelmää. Ei sitä usein itse näe, mutta pääasia, että Isä tietää. Ei kai meistä kukaan halua olla Luukkaan evankeliumin mukainen puu (Luuk. 13:6-9).
Siunausta tuholaisten loitolla pitämisessä ja uskon kasvussa!