Jumalan yhteydessä vaeltaminen

Teksti: Martti Nykänen | Kuvat Raamatun ohjeiden mukaan Dimnaan pystytetystä Ilmestysmajasta.

Olemme kotipiirissämme käyneet vuosien varrella Uutta Testamenttia läpi tapahtumajärjestyksessä.

Aloitimme tutkia Raamattua 1 Moos 1: alkaen. Mahtavaa, miten selkeä kirja se on. Se vastaa melkein kaikkiin ihmisten kysymyksiin. Se on myös historiallisesti totta. Luominen, vedenpaisumus, maan ja kansan jako voidaan todistaa nykyisin menetelmin.
Viimeksi luimme 3. Moos. 1:1 alkaen. Uhrit ja niiden merkitys. Haluan lyhyesti tästä kirjoittaa.

Polttouhri

Jumala loi ihmisen Jeesuksessa elämään yhteydessään paratiisissa.

Syntiinlankeemuksen jälkeen ihminen kuitenkin karkotettiin pois, mutta kaipuu kuitenkin Jumalan yhteyteen jäi. Jo ensimmäinen sukupolvi ymmärsi uhrin merkityksen Jumalaa lähestyessään. Aapelin ja Kainin uhrit olivat Jumalan mielisuosion etsimistä. Nooa uhrasi polttouhrin heti, kun pääsi perheineen arkista.

Aabraham uhrasi Iisakin polttouhrina Herralle, mutta enkeli esti sen toteutuksen, pässi annettiin tilalle.

Jaakob uhrasi Laabanin kanssa vuorella sovinnon merkeissä. Hän myös uhrasi Beersebassa Aabrahamin ja Iisakin jumalalle. Seuraavana yönä hän sai suoran kehotuksen ja rohkaisun mennä Egyptiin poikiensa perheiden mukana.

Mooseksen kautta annettiin tarkat ohjeet Polttouhrin uhraamisesta. Tämä uhri oli niiden uhri, joilla oli asiat Jumalan kanssa kunnossa. He halusivat kunnioittaa Herraa ja tehdä uskollisuuslupauksen uudelleen ja uudelleen Herralle. Tämä olikin yleisin uhrimuoto Vanhan Testamentin aikaan.

Uudessa testamentissa sama on kirjoitettu Paavalin kautta Room. 12:1-2. Jumalan armahtavan laupeuden kautta kehotan siis teitä veljet: Antakaa ruumiinne eläväksi, pyhäksi, Jumalalle mieluisaksi uhriksi. Tämä on teidän järjellinen jumalan palveluksenne.

Tämän uhrin me voimme joka aamu uhrata herralle. Kiinan lähetti Parviainen kertoi omasta jumalasuhteestaan näin aamulla: ”Hyvää huomenta Jeesus, mitä tänään tehtäisiin”. Silloin, kun on asiat kunnossa Herran kanssa, ei tarvitse turhia jaaritella eikä pyörittää pitkiä rukousmyllyjä. Se on elävää Herran yhteydessä vaeltamista. Paavali oli hyvä esimerkki elävästä uhrista. Hän antoi kaikkensa Herran seuraamiseen ja tottelemiseen. Hän voi myös sanoa: ”Olkaa minun seuraajiani, sillä minä olen Kristuksen seuraaja.

Suitsutus

Suitsuttaminen oli pyhin tehtävä papeille. Siihen oli annettu tarkat ohjeet sen toteuttamiseen.

Tuli piti ottaa polttouhrialttarilta. Tuliset hiilet piti laittaa kunkin suitsutuspannuun ja sekoittaa siihen tarkkaan pyhät suitsukkeet ja viedä ne suitsutusalttarille pyhimmän edessä olevan verhon viereen.

Naabad ja Abihu toimivat toisin. Heillä oli kai kiire uhraamaan suitsutusuhria. He eivät malttaneet odottaa, kunnes muut uhrit oli uhrattu. Jälkihiilloksesta piti ottaa hiilet suitsutusuhriin, mutta he veivät oman tulen pannussa pyhään ja siitä oli seuraus, että he kuolivat Herran edessä. Tästä tuli varoittava esimerkki Herran pyhyydestä. Hän voidaan lähestyä vain Hänen ehdoillaan.

Uudessa testamentissa vastaava rikos tapahtui Ananiaan ja Safiiran kohdalla. He eivät olleet sydämessään kokonaan antautuneet Herralle. He veivät filppiä Herran ja seurakunnan eteen. Seuraukset olivat sen mukaiset.

Nämä esikuvat antavat selvän kuvan tänäänkin, kuinka toimia Herran ja seurakunnan edessä.

Raamatunopettaja David Pawson opettaa, että seurakunnan ylistys ja Herran palvonta kuuluu kokouksen loppuun. Sitten, kun on saarnattu parannusta ja opetettu Sanaa ja kansa on siihen alistunut ja mukautunut. Sitten on oikean kiitoksen ja ylistyksen aika. Suoraan ylistämiseen meneminen ei aina onnistu. Tietenkin meidän pitäisi olla aina niin lähellä Herraa, että voidaan antaa kiitos ja ylistys milloin vain. Mutta usein on mukana niitä, joilla on jotain selvitettävää Herran kanssa, ennen kuin voi puhtain sydämin ylistää. Samoin on Jeesuksen opetuksen mukaan Herran pöytään tullessa.

Hoosea kirjoittaa: ”Laupeutta minä tahdon enkä uhria ja Jumalan tuntemista enemmän kuin polttouhreja.” Hoos. 6:6. Pyhät suitsukkeetkin muuttuivat markkinoilta ostettuihin tuotteisiin. Ei ihme, jos Herra joutui hylkäämään heidät määräajaksi.

Syntiyhri

Tämä mainitaan Mooseksen opetuksessa niin, että se on ensimmäinen asia. Ihmisen täytyy tulla sovintoon Jumalan kanssa, ennen kun hän voi lähestyä Herraa. Siinä tuodaan viaton eläin Herran eteen, tunnustetaan synti ja eläin uhrataan syntien sovitukseksi. Uudessa liitossa ei tarvitse enää vuodattaa verta, koska Herra Jeesus, Jumalan poika tuli ja uhrasi itsen koko maailman syntien tähden. Tämäkään ei ole automaatio. Sen tähden Jeesus lähetyskäskyssään sanoi: ”Näin on kirjoitettu. Kristuksen tuli kärsiä ja kolmantena päivänä nousta kuolleista, ja parannusta syntien anteeksiantamiseksi on saarnattava hänen nimessään kaikille kansoille.” Luuk. 24:46

Syntiuhriin kuuluu aukottomasti parannussaarna ja parannuksen teko. Lyhyesti tästä Paavali kirjottaa: ”Kristuksen puolesta me siis olemme lähettiläitä, ja Jumala kehottaa meidän kauttamme. Me pyydämme Kristuksen puolesta: antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa. 2. Kor. 5:20.

Tähän voi ottaa toisen raamatunkohdan rinnalle. ”Kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi oikeuden tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä. Joh. 1:12.

Jumalan Sana on selkeä. Selkeämmin sen ymmärtää, kun tutustuu Jumalan ilmoitukseen.

Heb. 8:5. He palvelevat siinä, mikä on taivaallisten kuva ja varjo… Katso, että teet kaiken sen mallin mukaan, joka sinulle näytetiin vuorella.